Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa vamman jälkeinen tilanne mahdollisimman normaaliksi. Tähän kuuluu ontumisen väheneminen tai loppuminen, koordinaation ja tasapainon parantuminen, lihasvoiman lisääntyminen ja mahdollisen kivun hoito.
Koirat käyvät fysioterapiassa esim. polvi- ja lonkkaleikkausten jälkeen, selkäleikkausten tai välilevyongelmien vuoksi, luunmurtumien tai jännevammojen johdosta. Myös terveen ja urheilevan tai vanhan koiran voi tuoda fysioterapiaan tarkistukseen. Silloin tehdään yleiskatsaus askellajeihin, rakenteeseen, lihaskireyteen ja koordinaatioon. Välillä myös pennut käyvät fysioterapiassa esim. jalka-asentojen tarkistuksessa.
Kuntoutuksessa arvioidaan liikkuminen eri askellajeissa ja liikkeissä, tarkistetaan nivelten liikeradat, testataan lihasvoimaa ja tehdä erilaisia koordinaatio- ja lihasvoimaharjoitteita. Jotta paraneminen etenisi hyvin, omistaja tekee ohjattuja harjoitteita yleensä myös kotona hoitokertojen välillä.
Kuntoutuksen aloitus ja aikataulut
Polvileikkaus: kuntoutus aloitetaan aikasintaan tikkien poiston jälkeen eli 2 vk ja mielellään viimeistään 4 vk leikkauksen jälkeen. Varaa ajanvarauksesta kohdasta fysioterapia aika ja ota leikkauskertomus mukaan kun tulet. Jos koirallesi on suositeltu vesikävelyä, voit varata ajanvarauksesta ajan vesijumppaan. Vesijumpasta vastaa koirahierojamme Henna fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Kuntoutumisen aika on noin 3 kk, jolloin koira käy yleensä muutaman kerran fysioterapiassa saamassa kotiohjeita liikunnasta ja harjoituksista, sekä esim. 5 kertaa vesikävelyssä.
Selkäleikkaus (välilevytyräleikkaus): halvaantuneen koiran fysioterapia aloitetaan 3-5 pv leikkauksen jälkeen. Jos ajanvarauksessa ei ole vapaata aikaa fysioterapiaan, soita meille (040-555 0459), niin järjestämme mahdollisimman kiireellisesti ajan. Jos koira ei nouse parissa päivässä jaloilleen, voit myös käydä vastaanotollamme ostamassa sille takavaljaat kävelyttämistä varten. Fysioterapiassa kannattaa yleensä käydä 5 kerran sarja, ensimmäisellä viikolla vaikka parikin kertaa.
Ontuminen
Ontuminen on melkein poikkeuksetta kivun merkki. Etujalan ontumisen huomaa pään liikettä seuraamalla. Koira nostaa päätään astuessaan kipeällä jalalla ja näyttää nyökkäävään alas, kun terve jalka astuu. Päätä nostamalla eläin siirtää painopistettään taaemmas, tällöin etujalan päälle tulee vähemmän painoa. Jos koira “niiaa” kävellessä oikealle etujalalle, vasen etujalka on silloin kipeä.
Takajalkojen ontuminen näkyy nivelestä tai lihaksista riippuen eri tavoilla. Pääsääntöisesti koira astuu kipeällä jalalla pidemmän askeleen kuin terveellä, koska kipeällä jalalla seisominen on hankalampaa kuin jalan siirtäminen eteen. Mutta jos lonkan koukistus on hankalaa, askel jää lyhyeksi. Jos koira liikkuu vinossa, esim. takapää oikealla, ongelma voi olla vasemmassa takajalassa. Kun kipeä jalka on vartalon keskilinjan alla, sen nivelten ei tarvitse koukistua tehokkaasti, vaan koira pystyy käyttämään jalkaa askeleessa suorempana. Selkäkivut ovat monesti myös toispuoleisia, mikä voi aiheuttaa koiran vinoutta.
Jalan keventämisen huomaa yleensä jo seisoma-asennossa: varpaat eivät painu kipeässä jalassa yhtä alas kuin muissa jaloissa, jalka saattaa olla kääntynyt hieman ulospäin tai koira pitää sitä vartalon sivulla (varsinkin etujalkaongelmissa). Jos jalka on hyvin kipeä, koira pitää sitä kokonaan ilmassa. Voit pyytää koiraa kävelemään muutaman askeleen ja pysähtymään, kävelemään ja taas pysähtymään, jolloin näet seisoma-asennon useamman kerran. Onko tietty jalka aina eri asennossa kuin muut?
Painon jakaantuminen eri jaloille
Etujaloille tulee koiran painosta aina yli puolet, koska niskan ja pään paino kuormittaa etujalkoja. Esim. 20 kg painavalla koiralla kummallakin etujalalla on noin 6 kg ja takajaloilla 4 kg/jalka koiran seistessä paikallaan. Jos koira keventää esim. vasenta takajalkaa ja varaa sille vain 1 kg:n verran, vasemmalla etujalalla on painoa noin 8 kg ja oikealla takajalalla noin 5 kg. Seistessä siis kipeän jalan puoleinen etu-tai takajalka kantaa eniten painoa. Jos ontuvaa koiraa liikutetaan paljon, voivat muut jalat rasittua ja kipeytyä, koska niiden kannettavaksi jää normaalia suurempi osa koiran painosta. Varsinkin ravissa kuormitus on 3-5 kertainen verrattuna käyntiin-tällöin myös ristikkäinen jalka joutuu tekemään paljon töitä.
Olkanivelen jänteiden vaivat ovat yleisiä etujalan rasitusvammoja. M.biceps brachiin tai m.infraspinatuksen jänteiden rasitus näkyy aluksi etujalan ontumisena liikkeelle lähtiessä ja vaivan pahentuessa jatkuvana ontumisena. Koira yleensä aristaa olkanivelen koukistusta ja jänteessä saattaa tuntua paksumpi aristava kohta. Fysioterapian, liikunnan vähentämisen ja kipulääkkeen avulla tilanne saadaan usein korjattua. Olkanivelen rasitusvammat paranevat hitaasti, koska kävellessä koiran painosta n.65 % on etujaloilla, eikä aluetta voi jättää kokonaan lepoon.
Selkälihasongelmat vaikuttavat yleensä molempiin takajalkoihin, koska selän asento pyöristyy ja takajalkojen ojennus taakse lyhenee. Hyppääminen autoon tai sänkyyn vaikeutuu, laukka on usein pomppivan näköistä ja koira ei halua venytellä takajalkoja taakse. Kipeä koira saattaa silti levätä ns. sammakkoasennossa. Lihaksista löytyy kireitä kohtia, ns.triggeripisteitä ja joskus koko selkälihaksisto on tiukan tuntuinen. Jos vaiva on lihasperäinen, hieronnalla saadaan nopeasti apua tilanteeseen.
Polviongelmat voivat alkaa vähitellen, mikäli polven eturistiside on rappeutunut. Tällöin ontuminen on aluksi lievää, mutta viikkojen ja kuukausien kuluessa tilanne pahentuu. Joskus polven rakenteet repeävät äkillisesti vamman seurauksena, jolloin koira ontuu selvästi. Koira seisoo tällöin niin, että kipeällä jalalla ei ole painoa, vaikka jalka on kosketuksissa maahan varpaiden kohdalta. Jos jalkaa nostaa ylös, se nousee helposti, mutta terveen takajalan nostaminen on vaikeaa. Ontuma on ns. tukeutumisontuma, jolloin koira astuu terveella jalalla lyhyemmän askeleen kuin kipeällä jallalla. Polviongelmia epäillessä koira kannattaa pikaisesti tutkituttaa eläinlääkärillä, jotta mahdollinen ristisidevaurio löydetään ja voidaan tarvittaessa operoida. Löysät ristisiteet ja nivelsiteet voivat aiheuttaa polveen nivelrikon jo parissa kuukaudessa. Koira, jonka polvi on kipeä, istuu yleensä vastakkaisella lonkalla ja jättää kipeän jalan istuessa sivuun.
Kuntoutus sisältää esim. painonsiirtoharjoituksia, tasapainoharjoittelua, istumasta-seisomaannousuharjoituksia, ylämäkikävelyä ja vesikuntoutusta koiran tilanteen mukaan. Kun toinen takajalka on kipeä, myös toisen polven eturistiside on altis vaurioitumaan. Kuntoutuksessa pyritäänkin palauttamaan lihasvoima ja koordinaatio nopeasti ja turvallisesti.
Polvilumpion sijoiltaanmeno eli patellaluksaatio on yleensä pienten koirien ongelma. Polvilumpion luksaation saattaa tuntea, kun nostaa koiran syliin tai koukistaa sen takajalkaa, tällöin polven kohdalta tuntuu pieni “muljahdus”. Liikkeessä koira jättää askeleita välistä eli hypähtää ravissa aina välillä, kun lumpio eli ole paikallaan. Jos ongelma on jatkuvaa ja haittaa koiraa, polvi voidaan operoida syventämällä reisiluun telauraa jossa polvilumpio on, kiristämällä nivelkapselia ja siirtämällä sääriluun kyhmyä (patellajänteen kiinnityskohta). Koirat kuntoutuvat yleensä melko nopeasti leikkauksen jälkeen. Fysioterapia sisältää esim. vesikuntoutusta, hierontaa, liikerataharjoituksia jne. Koska koira kävelee aluksi yleensä takajalat koukussa vartalon alla, tavoitteena on selkälinjan suoristuminen normaaliksi ja kunnollinen lonkan ja polven ojennus kävellessä. Reisilihaksen vahvistaminen on tärkeää, koska se tukee polvilumpion toimintaa.
Välilevyoperaatiot ja mäyräkoirahalvaus
Välilevyleikkauksen jälkeen aloitetaan koiran kuntoutus. Ensimmäisen ja toisen vuorokauden aikana on tärkeää saada koira pissaamaan, koska virtsarakko ei yleensä tyhjene spontaanisti. Vie koira pihassa paikkaan, jossa se on tottunut käymään pissalla ja laita myös sisälle muutama alusta virtsaamista varten. Muutenkin lattialla pitää olla suunnilleen joka paikassa mattoja, jotta koiran on helpompi liikkua.
Ensimmäiset vuorokaudet leikkauksesta voivat olla vaikeita. Koira saattaa olla levoton, vinkua ja sen voi olla vaikea käydä makaamaan. Osa näistä oireista voi johtua sekavuudesta, osa olla kipuoireita (esim.liian täysi virtsarakko). Koiran olo yleensä helpottaa melko nopeasti. Toisena ja kolmentena päivänä aloitetaan jalkojen varovaiset koukistusharjoitukset, aktivoidaan hermostoa ja lihaksistoa. Koira vetää itseään etujalaloillaan liikkeelle, takajalat tulevat velttoina perässä. Vähitellen koira alkaa päästä jaloilleen, pysyy seisomassa osittaín tuettuna, häntä alkaa heilua, virtsaaminen tulee tahdonalaiseksi ja kävelykyky palautuu. Jalat voivat lihasten palautuessa olla ensin liiankin jäykät, niiden koukistaminen ja rentouttaminen on vaikeaa. Kävely on tässä vaiheessa vielä jäykän näköistä. Koira horjahtelee ja saattaa kaatua kääntyessään.Vauhti ja tasapaino lisääntyvät vähitellen, kunnes koirasta ei yleensä edes huomaa, että se on ollut halvaantunut. Moni koira on hyvässä kunnossa jo kuukauden kuluttua leikkauksesta.
